10 vuotta takaperin, 13. šyyškuuta 2007, YK:n Yleiskokoukšen 62. issunnošša oli hyväkšytty Yhistynehien Kanšakunten deklaratijo alkuperäiskanšojen oikeukšista. Dokumenttih oli pantu valtijojen kaikki velvollisuot, mit košetah kantakanšojen oikeukšien šuojeluo ta myöššyttämistä ta löyvytäh eri kanšainvälisistä šopimukšista. Šentäh, riippumatta šiitä, jotta deklaratijo on niin šanottuo ”pehmietä” lakie, ekspertit pijetäh šitä oikeuvellisešti velvoittavana asiekirjana.
10 vuotta on männyn deklaratijon hyväkšymiseštä, vielä muutomie vuosikymmenie oli keštän šen kehittämisen vaihe. Šiitä ajašta on šuurešti muuttun ymmärryš kolonialismin jälkivaikutukšista, kumpaista oli käytetty vuosišatojen ajan koko muajilman kantakanšojen šuhteheh ta kumpani oli johtan šiih, jotta nämä turvattomimmat väještöryhmät on mänetetty ušiet omat oikeukšet. Šentäh kun nyt monet valtijot on arvoššettu uuvveštah omie männeisyön ruatoja, kanšainvälisellä tašolla on luajittu kantakanšojen oikeukšien eistämistä koškija järještelmä ta šen vahvistamista yhä jatetah. Tämän prosessin johtavalla ašemalla on YK, kumpasen järještämissä pitoloissa on ylen vaikieta männä kantarahvahien mielistä kyličči.
Kantakanšojen etuštajien järješšykšellisen ta periksiantamattoman ruavon šekä valtijojen hyvän tahon vuokši, deklaratijo on šuanun minimistandartin ašeman kantakanšojen oikeukšien turvuamisešša. Vuotena 2014 Muajilman kantarahvahien konferenššissa kaikki Yhistynehih Kanšakuntih kuulujat muat ošoitettih kannatušta deklaratijolla muajilmanluajusimpana ta yksimielisimpänä kanšainvälisenä dokumenttina. Muajilmašša ei ole enyä valtijoita, kumpaset ei julissettais, jotta kehitetäh omua lakienšiätäntyö ta oikeušalua ”deklaratijon henkeššä”.
Kuitenki on entiselläh jiänyn äijän viäryttä kantakanšojen šuhteheh, monista oikeukšista männäh kyličči eikä niitä täytetä – yhellä šanalla, olemma vielä oikein etähänä deklaratijon tavottehien šuavuttamisešta. YK:n kantakanšojen oikevukših liittyjä eksperttimekanismi on yrittän analisoija tendenssijä, kielteisie ta myönteisie käytäntöjä, kumpaset liitytäh deklaratijon piäajatukšien toteuttamiseh.
Deklaratijon enšimmäisen vuosipäivän kunnijakši Nuori Karjala –keškuš julkaisou šen kokonaistekstinä livvinkarjalan ta vienankarjalan kielellä. Nuoren Karjalan alottehešta luajitut kiännökšet on tarkissettu Karjalan tašavallan piämiehen tuvešša toimijan termikomiisin jäšenien voimin ta julkaistu YK:n saitilla epävirallisien kiännökšien ošaštošša.
YK:n deklaratijo alkuperäiskanšojen oikeukšista (karjala)
Muailman yhtevynnyzien kanzukundien deklaratsii kandurahvahien oigevuksih nähte (livvi)
